perjantai 2. marraskuuta 2007

Udaipur, 007 ja Octopussy

Olemme nyt Intian romanttisimmassa kaupungissa, Udaipurissa. Taalla on kuvattu kohtauksia James Bond -leffaan Octopussy, ja paikalliset ottavat tasta kaiken ilon irti. Useissa roof top -ravintoloissa naytetaan kyseista leffaa joka ilta. Mekin kavimme sen eilen illallisen ohessa katsomassa, ihan mielenkiinnosta jotta voimme bongailla leffassa nakyneita paikkoja taalla itsekin. Kaipa olen tuon leffan nahnyt joskus kaaaaauuuuan aikaa sitten, mutta ei siita kovinkaan hyvia muistikuvia ollut.

Heti ensimmaisena Udaipur-paivanamme vietimme kunnon turistipaivan. Palkkasimme riksakuskin kierrattamaan meidat kaikissa suurimmissa nahtavyyksissa. Kierrokseen meni viitisen tuntia ja kuski puhui niin hyvaa englantia, etta pystyi kertomaan meille paikoista joissa vierailimme. Maksoimme lystista miltei kolme euroa per henkilo. Kuski (nimeltaan Fiimail tms.) piti kerjalaiset ja innokkaat kauppiaat meista loitolla, joskin antoi omien tuttavakauppiaittensa houkutella meita ostoksille. Meidan ei edes tarvinnut antaa tippeja tanssijoille, soittajille yms. esiintyjille eika maksaa lisamaksua valokuvauksesta, koska Fiimail oli tuttu riksamies monilla nahtavyyksilla. Reissu oli mukava ja rahansa vaarti, mutta seuraavana paivana olimme viela kiertelysta niin naatteja, etta vietimme paivan lahinna laiskotellen ja kirjoja lukien.

Udaipur on mukava pieni kaupunki mahtavine maisemineen, hienoine rakennuksineen ja pienine kujineen. Taalla vain kauppiaat ja kaupustelijat tuntuvat olevan paljon aggressiivisempia kuin muualla tahan mennessa. Juoksevat liikkeistaan kadulle asti huutelemaan peraan "helloumaaaam, please come in I have many colours, goooood quality!". Kaikkialla myos myydaan samoja asioita, eli kilpailu on varmaankin kovaa.

Eilen oli hassu tapaus, kun joku nuori mies ajoi mopollaan meidan eteen poikittain ja taputti penkkia takanaan ja kehotti minua hyppaamaan kyytiin. Tilanne oli niin absurdi etta ihmeemmin ajattelematta paastin sarkastisimmalla aanellani "yeah, right" ja jatkoin matkaani. Mies sitten huuteli peraamme, etta miksi tulemme Intiaan jos emme pida intialaisista tavoista. Mutta siis todellakin, kuinka todennakoista olisi ollut, etta olisin mitaan kyselematta hypannyt kyytiin tietamatta MIKSI ja MINNE minua viedaan? Vielakin kummastuttaa, mita tuon tyypin korvien valissa oikein liikkui!

Eilen siis menimme ravintolaan katsomaan Octopussy -elokuvaa. Olimme edellisena iltana syoneet samassa ravintolassa ja sopineet, etta tulemme sinne katsomaan leffaa. Talla alueella, missa nyt olemme vallitsee jonkinlainen kieltolaki eli olutta ei taalla saa virallisesti. Olimmehan kuitenkin jo kanta-asiakkaita, joten tarjoilija kertoi meille, etta myos olutta olisi saatavilla vaikka sita ei menuusta loydykaan. Niinpa tilasimme pullot, joskin hinta oli yli puolet siita mita Diulla. Parasta kuitenkin oli, kun saimme laskun ruokailustamme: kuitissa ei ollut laisinkaan mainintaa olusista, mutta siella oli "2 big pepsi"...

2 kommenttia:

  1. :) Millaista on kieltolakiolut intiassa? Onko se hyvää?

    Ikävää, että siellä yritetään sillätavalla uida liiveihin, että mopon satulaa läpsytellään ja kaupoista tullaan kadulta hakemaan. Ehkäpä otan oppia näistä toimista, ja lähden torilta raahaamaan väkeä Anttilaan :D

    VastaaPoista
  2. Heh,heh, tunsinpa itseni kyllä huippuälykkääksi kun näpyttelin tuon sanavahvistuksen väärin :D Viimeks ehkä tokalla on ollu samantapaisia ongelmia, kun opettaja saneli kenguru ja mä kirjotin keekuru...

    LURU - THE GURU

    VastaaPoista

Terkkuja Raisalle ja Tepelle!