Ensimmaisia Thaimaasta!

Tassa on jo viikko Thaimaassa vierahtanyt niin, etta en ole paljoa ehtinyt netissa kayda. Kyllahan naita nettipaikkoja taallakin on ihan runsaasti, mutta seura on ollut niin hyvaa, etta en ole malttanut irrottautua nettiin. Retkueemme sai uuden jasenen Bangkokissa, kun Kimmo liittyi seuraamme lentokentalla. Jatkamme matkaa nyt toistaiseksi kolmisin.

Kylla tama Thaimaa on Intian jalkeen ihan kuin tulisi eri maahan! Taalla on meno paljon rennompaa, ei tarvitse koko ajan varoa tulevansa huijatuksi ja katukuvassa+palveluammateissa on paljon naisia. Taalla on myos hyvin puhdasta, mika voi osittain johtua siita etta taalla voi sataa vetta (ainakin ensimmaisena paivanamme taalla vahan ripsautti). Intiassa ei satanut koskaan ja siksikin varmasti oli niin likaista ja polyista.

Bangkokissa suuntasimme lentokentalta Khao San roadille, jonka ymparysto on reissaajien ghetto. Ei minunlaiseni paikka ollenkaan. Paikallisia ihmisia ei alueella edes enaa asu, koska paikka on niin suunnattu matkaajien tarpeisiin. Aikamoinen turistihelvetti. Hotelleja, ravintoloita, baareja, tatuointipuoteja, kraasakauppoja, vaatekauppoja... ja kaikki hyvin lansimaista. Vaikka paikka ei muuten ollut minun makuuni, niin laaja vaate-, kenka- ja kasilaukkuvalikoima heratti minussa sisaisen naiseni eli shoppailuinnon! Olisin mieluusti ostanut kaiken (viela niin uskomattoman HALPAA), mutta koska joutuisin kantamaan kamoja viela monta kuukautta, on fiksumpaa etta ostan rinkan tayteen vasta huhtikuussa kun olemme palaamassa. Ainakin ostan taalta itselleni hyvia korkokenkia, Suomesta kun ei loydy riittavan pienia kokoja tallaiselle kaapiojalalle!

Khao Sanilla oli myos useita tukan pikkuletittajia ja rastoittajia, niinpa laitatimme Kimmolle kuiturastat. Hommaan meni runsas tunteroinen ja hinta taisi olla noin 20 euroa. Ei siis laisinkaan paha! Nyt minunkin tekisi mieleni ottaa vahan kuituja omien takkujen jatkeiksi, mutta katsotaan nyt... Kun seurueessamme on nyt kaksi takkutukkaa, niin jo yhdessa ravintolassa ja yhdessa kirjakaupassa on laitettu reggaelevy soimaan kun olemme siella asioineet. Jannaa millaisia olettamuksia sita voidaan vetaa toisen tukan perusteella!

Muutama paiva meilla meni sitten Bangkokissa ihan silla, etta taas vahan vuoron peraan sairasteltiin kun piti totutella uuden maan uusiin bakteereihin. Kaikki olimme kuitenkin sita mielta, etta pitaa paasta pois pois isosta kaupungista ja mieluusti jonnekin saarelle, joten nyt olemme toteuttamassa sellaista missiota. Tulimme jo muutama paiva sitten paikkaan nimelta Trat. Tama on taalla Thaimaan south-eastissa (onko se kaakko?) lahella Kambodzan rajaa ja taalla on vain 23 000 asukasta ja vain tooooooooosi vahan turisteja, kun yleensa tama on vain pikainen lapikulkupaikka lahisaarille. Itsekin lahdemme saaristoon huomenna. Siella sita kelpaa sitten palmun alla maata hiekkarannalla ja pulahtaa valilla mereen.

Turistien vahyys Tratilla on ollut ihanaista. Perjantai-iltana vietimme yhden hauskimmista illoista koskaan, kun aanta seuraamalla loysimme karaokebaarin, jossa paikallista vaestoa oli viettamassa iltaa. Meidat otettin avosylin vastaan vaikka vahan kieliongelmia meinasi olla. Saimme kuitenkin tilattua riittavasti olutta ja myohemmin karaokelaitteistosta loytyi myos meille tuttua musiikkia meille tutuilla kirjaimilla - lauloimme triona Yesterdayn. Tanssilattialla nahtiin sellaisia muuveja, etta ei suomalaisissa baareissa kylla kannikalat moisiin kykene! Karaokepaikka meni kiinni kello 11 ja lahdimme jatkamaan matkaa. Kuulimme jostain aivan selvaa livemusiikkia ja lahdimme suuntaamaan aanta kohti. Musiikki kantautui todella kauas, silla kiersimme useita kortteleita ennen kuin loysimme musiikin luo. Loysimme Night Clubin, jossa bandi esitti covereita... muistan ainakin Black Eyed Peasin My Humps -kipaleen siella soineen. Tallaydyimme melko hyville paikoille lavan eteen ja koko clubin ainoina lankkareina taisimme olla aikamoinen nahtavyys. Ilta eteni rattoisasti vieraisiin poytiin huudellen ja thai-tyttojen kanssa tanssien.

Kun bandi lahti tauolle me paatimme lahtea hotellille nukkumaan. Emme ehtineet kavella kovinkan pitkaan (emmeka tarkkaan olisi tienneet mihin suuntaan menna, silla olimme santailleet ympariinsa seuratessamme musiikin aanta), kun kolme tyttoa kahdella mopolla pysahtyi tarjoamaan meille kyytia. Tepe hyppasi toisen mopon kyytiin ja mina Kimmon kera toisen. Heti parin risteyksen paasta Tepen kyyti kaantyi vasemmalle ja meidan oikealle! Pienten suunnistusoperaatioiden jalkeen kuitenkin paadyimme kaikki hotellille, jossa oli ovet laitettu lukkoon joskus puolen yon maissa. Melkein jo raivasimme tiemme piha-alueelle pensasaidan lapi, mutta juuri silloin joku tyontekijoista tuli paastamaan meidat sisalle ja kaski olla hysssssss. Loppu hyvin kaikki hyvin.